Huh, mikä viikko! Kiirettä piti töissä ja muutoinkin, mutta olen onnellinen siitä että olen ulkoillut joka päivä. Aktiivisuusranneke on värissyt lähes päivittäin tyytyväisenä tavoitteiden täyttymisestä ja olen tuntenut olonikin pitkästä aikaa pirteämmäksi. Ehkä siinä on perää, että liikunta on ihmiselle hyväksi.
Innostuin tässä alkuviikosta yhdistämään kävelylenkkiini kuntoportaiden nousun, lenkkipolkuni varrelle kun sellaiset aika sopivasti sattuvat. Ensin katsoin niitä maasta käsin vähän kauhuissani, mutta kokeilin kuitenkin. Ylhäällä sydän löi varmaan kahta sataa ja tuntui että meni ikuisuus ennen kuin hengitys tasaantui. Mutta pääsin kuitenkin ylös! Seuraavana päivänä tuntui kyllä pohkeissa moinen revittely.. mutta palasin rikospaikalla vielä takaisin. Ja vielä senkin jälkeen. Tänään nousin portaat jo kahdesti, eikä kuolema tuntunut yhtään niin läheiseltä kuin silloin ensimmäisellä kerralla.
Keskiviikon kauppareissulla mukaan tarttui mittanauha, kun en sitä kadonnutta onnistunut löytämään. Huomasin, että jotain muutakin on kadonnut, kuin pelkästään mittanauha. Nimittäin vyötärö. Mittaustulos oli huikeat 141cm, eli siis suomeksi: ei vyötäröä. Tulos on vaatimattomat 61cm enemmän, kuin mikä on suositus naisen maksimi vyötärönympärykselle. Minulla oli vähän vaikeuksia hoksata, mistä kohtaa mittaus pitää tehdä. Ohjeissa kerrottiin, että mittaus pitäisi tehdä "alimman kylkiluun ja suoliluun harjun puolivälistä". Häh?! Vyötärön mittaaminen on varmaan yksiselittäistä niille, jotka sellaisen omistavat, mutta jos se puuttuu...🙈
Nyt viikonlopun viettoon, hurlumhei!
P.S. Lisäsin Mittoja -sivulle jonkinnäköisen käppyrän kuvastamaan tavoiteaikataulua ja edistymistä. Olen laskenut tavoitteeksi -1kg/vko, joka voi kyllä olla hurja. Toisaalta pudotettavaa on paljon ja uskon että ainakin nyt alkuun vauhti voi hyvinkin olla tuota luokkaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti